Ajattelin
kertailla tämänpäivän tapahtumia, ja mietiskellä mitä osuutta
tietotekniikalla ja sähköisellä viestinnälä on päiväni kulkuun ollut,
eläkeläisen näkökulman huomioon ottaen. Eikä tarvitse kovinkaan kauan
tuumailla kun asia toisensa jälkeen liittyy juuri etsimääni aiheeseen.
Tuntuu
lähes uskomattomalta miten paljossa tietotekniikka on mukana, lähes
huomaamattamme, tai ainakin jo niin luonnollisena osana
jokapäiväistä elämää että emme huomioi sitä mitenkään erikoisesti.
Olin
aamusella tapani mukaan lukemassa netti kalevaa, kun tuli mieleeni että
miksi en tilaisi näköis lehteä. Niin sitten tilasin netissä Näköis
Kalevan ja maksoin sen myös saman tein netti pankin kautta. Lehti
avautuu vasta kun on maksettu. Nyt saan joka aamu avata kalevan
ruutuuni, juuri samannäköisenä kuin paperi versio, jota minun ei tule
ikävä. Tarvitsin apua rekisteröinnin suorittamisessa, otin puhelun
020202 joka yhdisti minut suoraa kalevan nettipalveluun, josta sain
tarkat ohjeet ja sain lehteni avattua.
Tämän
kanssa olikin aikaa tuhrautunut pitkälle päivään ja tuli kiire
kuntojumppaan.Olen vammautunut ja saan käyttää apunani MYK keskuksen
palvelua. Soitan keskukseen kerron kuka olen mihin tarvitsen
kuljetuksen ja mihin aikaan. Ja aina on auto ajallaan haluamassani
osoitteesa. Autoissa on kaiketi jo suorimman reitin ajo-ohje käytössä.
Jumpalta
kotiuduttuani halusin käväistä ruoka ostoksilla. Kaupassa huomio
kiinnittyy tuotteiden viivakoodaukseen, ja vaakoihin jotka on
ohjelmoitu punnitsemaan tuotteita numero koodin perusteella, Kassa ei
naputtele enää hintoja vaan äly kassa lukee hinnat viivakoodista ,
jossa on, niin ainakin luulen, muutakin tietoa tuotteesta kuin hinta.
Muutaman puhelun olen soittanut kännykällä ja vastaanottanut tekstiviestejä.
Televisio on tietenkin ollut osana päivääni, josta olen katsonut uutiset ja parin saippuasarjan tämänpäiväiset osat.
Ja
nyt istun taas tämän koneeni äärellä ja aion tarkistaa vielä
sähköpostit, ehkä käväisen kurkkaamassa mitä keskusteluja on käynnissä
ja onko paljon chattailijoita linjalla.
Tällainen oli minun päiväni tässä tietotekniikan valloittamassa maailmassa. Ei hullumpi vai mitä?
tehtävä nro:12 osa 2.
Kävin tässä päivänä muutamana Stockmannilla. Asiani oli ostaa mustepatruuna kirjoittimeen.
Vuoroa odotellessa silmiini osui mikrofoonilla varustetut kuulokkeet.
Muistin Skypen, ja ostin kuulokkeet. Minulla on pari tuttavaa joilla on
käytössä nettipuhelin. Skypellä voi soittaa laajakaistan kuukausimaksun
hintaan, toiseen skype liittymään. Myös muihin liittymiin voi soittaa
huomattavasti halvemmalla, kuin tavanomaisessa puhelin liikenteessä.
Siis taloudellista. Vaikka hoitaisi vain yhden kontaktin nettipuhelimessa, olisi sekin jo säästöä.
Miten kävikään...!?! Käyn vertais ohjaaja kurssia, enkä osannut ladata
nettipuhelu toimintoa koneelleni. Sain kyllä ladattua parikin lataus
ohjelmaa skypelle, mutta jotakin jäi puuttumaan. en saanut linjaa
tominta valmiiksi. En osannut, tuntuu turhattavalta.Onneksi kuulokkeet
eivät maksaneet paljoa, 9euroa ja joitakin kymmeniä senttejä päälle.
Nyt asetan kuitenkin toivoni jäljellä olevaan lähiopetus päivään, että saisin siellä neuvoa ja kuulokkeille käyttöä.
keskiviikko, 26. huhtikuu 2006
Kommentit